Tulosta

Blogi


Blogissamme Petri kertoo kokemuksiaan ja pohdintojaan aurinkoenergian ihmeellisestä maailmasta. Petrillä on yli 20 vuoden kokemus alan kansainvälisestä tutkimuksesta, kehityksestä ja kaupallistamisesta. Hän on intohimoinen aurinkoenergiafani.
 

Julkaistu , julkaisija

Aurinkolämmön varastointi kesältä talveen

Jo vuosikymmeniä aurinkoenergiaihmisten haaveena ja tutkijoiden tavoitteena on ollut aurinkolämmön kausivarastointi kesältä talveen. Tämä vaatii Keski-Euroopassa 8-kertaa vettä suuremman energiatiheyden (ts. 8 kertaa vesivaraajaa pienemmän tilavuuden samalle energiamäärälle) jotta varaaja mahtuu talon sisälle (www.estif.org/fileadmin/estif/content/esttp/downloads/SRA/ESTTP_SRA.pdf, s.39). Tulevissa matalaenergia- ja passiivitaloissa Suomessakin 8-kertainen tiheys riittänee hyvin pidemmästä lämmityskaudesta huolimatta.

Kausivaraajan idea ja kehitys perustuu faasimuutosaineisiin. Tavoitteena on saada omakotitaloihin järkevän kokoiset varaajat, jolloin niihin pitää mahtua 8 kertaa enemmän lämpöä kuin saman tilavuuden vesivaraajaan. Kausivaraajat ladataan kesällä-syksyllä ja puretaan talvella. Näin mahdollistetaan aurinkolämmön ympärivuotinen käyttö Suomessakin. Nyt en lähde avaamaan faasimuutosvaraajien teknisiä ja taloudellisia kehitystarpeita hystereeseineen, totean vain asiaan paremmin perehtyneiden saksalais/sveitsiläis/itävaltalais-kollegoitteni arviona niiden tulevan kaupallisesti saataville 10-20 vuoden sisällä.

Ilman kausivarastointia aurinkolämmöllä voidaan tuottaa lähes 100% kesän kulutuksesta, 50% kevään ja syksyn kulutuksesta ja käytännössä ei merkittäviä määriä talvella. Kuitenkin aurinkolämpö toimii nykyiselläänkin Suomessa hyvin helmikuusta lokakuulle.

Käytännön laskentaesimerkki: Asun perheineni v. 2010 rakennusmääräysten mukaisessa omakotitalossa, talossa on lämpimän käyttöveden tuottoon aurinkolämpöjärjestelmä: 2 kpl Wagner Euro C20 AR keräintä (nykyisin myynnissä L20 AR), Resol BX Plus ohjausyksikkö (oli BX 9/2014 saakka), Resol KM1 internet-seurantaa varten (vaihtoehtona sisäisellä muistilla Resol datalogger DL2), FlowCon B-pumppuyksikkö (nykyisin kannattaisi ottaa FlowSol B HE sis. DeltaSol BX Plus) ja Jäspi Solar 300 varaaja. Talvisin lämmitän varaavaa takkaa  joka toinen päivä, loput lämmöstä tulee Porin energian tuulisähkönä varaavaan laattaan yösähkönä. Aurinkolämpöjärjestelmäni esittely ja toiminta vuodelta 2013 löytyy täältä.

Aurinkolämpöjärjestelmäni reaaliaikainen seuranta löytyy puolestaan täältä:
www.vbus.net/vbus/scheme/id/1963 (kuva)
www.vbus.net/vbus/diagram/id/1036 (vrk)
www.vbus.net/vbus/diagram/id/1034 (viikko)

Keskitalvella tuottoa ei luonnollisestikaan ole ja lämpö tuotetaan varaajan alavastuksella. Aurinkolämpöjärjestelmä palasi henkiin tänään 6.2., laitoin eilen varaajaan ylävastuksen päälle ja alavastuksen pois päältä.

Mitattu sähkönkulutuksemme vuonna 2104 oli 11400 kWh, josta yösähköä 8100 kWh, käytännössä koko yösähkön kulutus voidaan lukea lämmitykseen. Kesällähän näkee lukea ilman valoja eivätkä led-lamput muutenkaan paljon sähköä kuluta.

Jos lähdetään yksinkertaistuksen takia liikkeelle siitä, että vain lokakuun ja helmikuun välinen osuus lämmöstä ja lämpimästä käyttövedestä täytyy kattaa kausivaraajalla, päädyn taloni osalta seuraaviin lukemiin: Kokonaiskulutus 5500 kWh, josta 3900 kWh lämmitykseen ja 1100 kWh lämpimään käyttöveteen. 5500 kWh tai 1100 kWh varastointi veteen tarvitsee 95 m3 tai 19 m3 vesivaraajan, riippuen tavoitellaanko kaikkea lämpöä vai pelkästään lämmintä käyttövettä. Tämähän on täysin epärealistinen koko. Mutta, jos meillä olisikin käytössä 8-kertainen energiatiheys, faasimuutosvaraajan koko olisikin vain 12 m3 tai 2 m3. Talon suunnittelusta riippuen tuo isompikin olisi jo täysin mahdollista.

Terveiset sinne tutkijoille www.rhc-platform.org ja alan teollisuudelle, näille kausivarastoilla olisi käyttöä täällä pohjolassa!

Petri

Lue koko viesti