Paisunta-astia

Paisunta-astia asennetaan paluuputkeen pumpun yläpuolelle. Keräimen ja paisunta-astian välille ei saa laittaa sulkua! Ainoastaan huoltohana on sallittu, jolloin putki voidaan sulkea hetkellisesti huollon ajaksi. Paisunta-astia kannattaa sijoittaa hieman päälinjasta syrjään, jotta neste jäähtyy ennen kuin se menee paisunta-astiaan. Tästä syystä paisunta-astian liitosputkeakaan ei eristetä.

Paisunta-astian tehtävä on tasata putkiston painetta lämpötilan vaihdellessa ja nesteen tilavuuden muuttuessa. Erityisesti keräimen kiehuessa tyhjäksi paisunta-astian pitää ottaa paljon nestettä vastaan. LVI-tekniikan usein toisteltu nyrkkisääntö ”kymmenen prosenttia järjestelmän tilavuudesta” ei päde aurinkolämpöjärjestelmässä, koska muissa lämmitysjärjestelmissä ei oleteta kattilan kiehuvan tyhjäksi.

Paisunta-astia mitoitetaan siten, että se voi ottaa vastaan järjestelmän paisumisnesteen (noin kymmenen prosenttia järjestelmän tilavuudesta) sekä keräimen ja ylemmän putkiston tilavuuden verran nestettä. Sen paine saa nousta maksimissaan 90 prosenttiin varoventtiilin avaamispaineesta.

Paisunta-astian koko:
Oletus: varoventtiili 6 bar, maksimipaine 5,4 bar, ylipaine keräimessä 0,2 bar, työneste paisunta-astiassa 10 prosenttia järjestelmän tilavuudesta, minimissään 3 litraa, keräintilavuus/m² 0,6 l.

Jos valitset hieman isomman paisunta-astian, kalvo rasittuu vähemmän ja sen käyttöikä pitenee.

Tarkista ennen asennusta paisunta-astian esipaine ja järjestelmän paine: Tärkeimmät tekijät ovat järjestelmän korkeus paisunta-astian yläpuolella (esimerkiksi 10 metrin korkeus aiheuttaa 1 baarin staattisen paineen) ja ylipaine keräimessä (yleisesti 0,2–0,5 bar).
Esimerkki: järjestelmän korkeus 10 m = 1 bar, keräimen ylipaine = 0,2 bar, paisunta-astian painekorotus 0,3 bar.
Paisunta-astian esipaine on: staattinen paine + ylipaine: 1 bar + 0,2  bar = 1,2 bar
Järjestelmän paine on : paisunta-astian esipaine + painekorotus: 1,2 + 0,3 = 1,5 bar